Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus kiteytyy viiteen L-kirjaimeen: leikki, luonto, laulu, liikunta, luovuus.

Toiminnassamme tärkeitä arvoja ovat:

  • Turvallisuus
  • Osallisuus ja lapsilähtöisyys
  • Yhdenvertaisuus
  • Ekologisuus, luonto ja ympäristö sekä kestävä kehitys
  • Yhteistyö huoltajien kanssa

LEIKKI ON LAPSEN TYÖTÄ. Päiväkodissamme on lasten leikeille monipuolinen ja innostava toimintaympäristö. Leikin avulla lapset oppivat heille tärkeitä asioita, mm. vuorovaikutus- ja tunnetaitoja. Leikki kertoo paljon lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan ja se on siten tärkeä työväline meille aikuisille. Leikki on myös toimintaa, jonka kautta lasta voidaan auttaa monella tapaa. Leikin lisäksi toimintaamme sisältyy mm. liikuntaa, musiikkia, kädentaitoja, draamaa, metsäretkiä, satuja ja loruja. Ohjattua pedagogista toimintaa suunnittelemme lapsilähtöisesti, yksilöllisesti, lasten ikä- ja kehitystasot sekä kiinnostuksen kohteet huomioiden.

Lasten ja perheiden osallisuus on meille Pikku-Peikon Pesässä tärkeää ja jokainen lapsi on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen. Lapset saavat osallistua toimintamme suunnitteluun ja heidän kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon. Myös huoltajien toiveita kuunnellaan. Lasten osallisuus huomioidaan suunnitelmien joustavuudella; päivän suunnitelmissa on tilaa lasten luovuudelle, kokeilemiselle ja tutkimiselle.

Metsämörri ja Vahvuusvaris

Päiväkodissamme asustavat myös Metsämörri ja Vahvuusvaris. Metsämörri on luontoa rakastava ja suojeleva satuhahmo, joka opettaa lapsia kunnioittamaan luontoa ja innostaa lapset lähiluontoon leikkimään, liikkumaan, ihmettelemään sekä tutkimaan. Samalla he oppivat motorisia taitoja sekä saavat tietoa luonnosta ja siellä elävistä kasveista ja eläimistä. Keskeistä on ilo, kiireettömyys ja kokemuksellisuus. Retkellä meillä on usein mukana omat pienet eväät, jotka nautitaan luonnon helmassa.

Vahvuusvaris kulkee mukana päivän askareissa ja bongailee lasten vahvuuksia. Vahvuusvaris pohjautuu positiiviseen pedagogiikkaan ja luonteenvahvuuksien tietoiseen opetteluun. Ensimmäinen askel on vahvuuskielen omaksuminen. Kun taitoja oppii sanoittamaan, toiminta konkretisoituu ja vahvuuksien kasvattamisesta tulee tietoista. Esimerkiksi uutta ruokalajia maistamaan uskaltautunut lapsi kasvattaa paitsi makumaailmaansa myös rohkeuslihastaan ja ystävää lohduttaessa kasvaa myös myötätuntovahvuus.